Eilen uutisoitiin mm. HS.fi:ssä Valkeen korvan kautta annettavan valohoidon vaikuttavan tehokkaasti kaamosmasennuksen hoidossa. Vielä on selvittämättä, onko haittavaikutuksia. Suomen pitkä syksy talvi ovat pimeitä ja ankeita, enkä yhtään ihmettele että kaamosmasennus on diagnosoitu. Mieli tekisi vetäytyä talvihorrokseen, ja monilla pimeä ja väsymys vaikuttavat ruokatottumuksiin huonontavasti. Auringonvaloa ehtii bongata pari tuntia viikonloppuisin, mutta arkena kuljetaan pimeällä töihin, ollaan päivä sisätilöissä auringolta piilossa, ja taas iltapäivällä on jo pimeää kun kotimatka alkaa.

Lamppuja on nykyisin monen näköisiä ja muotoisia, joten vaativampaankin makuun löytyy designia. Monissa lampuissa on himmennin, joten niitä voi käyttää myös tavallisena valaisimena. Ehkä hankalinta on lampun sijoittaminen kotona. Lamppu on isokokoinen, ja harva on aamuisin paikallaan tuntia - paria. Lamppu tulisi lisäksi sijoittaa aika lähelle kasvoja, jotta valoteho on riittävä.

Marraskuun tullen roudasin töihin kirkasvalolamppuni, jonka valossa tykkään paistatella aamupäivisin pari tuntia. Valon vaikutuksen huomaa siitä, että iltapäivällä ei tule ryytymistä niinä päivinä kun lamppua on käyttänyt. Osa tehosta perustuu varmasti siihen, että uskon lampun toimivan. Mutta ainakin tämä valo on ihan vaaratonta terveydelle ja riippuvuus on harmiton.

Tällä viikolla treeneissä on kevyt viikko, mutta aamun cross fit -treenin aikana ei siltä tuntunut, kun jalat huusivat armoa eilisen potkunyrkkeilyn jälkeen. Tällä hetkellä kroppa on melko väsynyt, onneksi on kaksi vuorokautta aikaa palautua.