Läskileirin aikana olen oppinut, että omat rajat on kauempana kuin luulin. Paljon kauempana. Kun aikaa on vartti tai kierroksia kahdeksan, niin kannattaa vetää täysillä alusta asti, koska sen jaksaa kyllä. On aina jaksanut, joka kerta. Sitä paitsi, mihin niitä voimiasäästäisi? Konttorityöpäivän jaksaa kyllä. Ja niinä kertoina kun tuntuu, että keuhkot räjähtää tai aamupala pyrkii ylös, viimeinen piippaus on erityisen vapauttava ja fiilis palkitseva. Tykkään!

Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson kertoi joskus vuosia sitten luennollaan, että siinä vaiheessa kun ihminen sanoo, ettei jaksa enempää, oikeasti vasta 60% voimista on käytetty. Muutenkin kaverilla tuntui mentaalipuoli olevan kunnossa - ja pitää ollakin, että pystyy valloittamaan kaikki 14 kasitonnista.

Huomenna kevyt viikko huipentuu juoksuarpajaisiin - mitähän kivaa meille on luvassa?