Kuvassa Danion Pikkunälkä-hahmo. Aika karmea

Painonpudotuksen alkuvaiheessa on siedettävä pikkunälkää. Se yllättää iltaisin, muutama tunti päivällisen jälkeen, aika lailla niihin aikoihin kun saa lapset nukkumaan. Toistaiseksi olen pystynyt vastustamaan sitä. Vie aikansa, ennen kuin vatsalaukku tottuu pienempiin annoskokoihin.

Olen todella yllättynyt siitä, että minulla ei ole makeanhimoa. Yleensä se tulee silloin, kun ajattelee ettei saa syödä suklaata, niin sitten ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä suklaata. Ja siihen ei kyllä auta vaikka joisi kuinka monta lasia vettä ja miettisi kuinka, että ei tämä ole nälkää, tämä on jano. Jostain luin, että proteiinipitoinen ruoka ja valkoisten jauhojen (vai oliko se viljojen? en muista) vähentäminen helpottaisi makeanhimoa. Ehkä tää on sitten sitä?

Mutta eiköhän se karkkihimo minut vielä löydä, viimeistään sitten kun tulee kuukaudesta se aika, että menkat olisi alkamassa jos olisi menkat mitä alkaa. Silloin voisi mättää ja mussuttaa vaikka vuorokauden - ei pelkästään karkkia, vaan kaikkea. Mitä vaan. Paitsi ei tientenkään mitään terveellistä tee mieli.